KT: Areksy -sirkus osa 5 ~ jokin odottaa meitä aina

Heipsan, kerrankin päästiin aloittamaan Areksyn viimeinen osa. Tähän toivon sitten kommentteja. Ja öh..  Areksya on ollut tosi kiva tehdä ja vaaikka on ärsyttävää tehä näitä postauksia miljoona tuntia niin kommentit on ollut kivoja aina ja antanut mua jatkamaan tätä nwn ♥

Osa 1
Osa 2
Osa 3
Osa 4

" Kiitos että kerroit noin paljon Violoasta.. En tiedä mitä sanoa. Menen pelastamaan Twylan.." kuiskaisin hiljaa, vaikka pääni löi tyhjää. En tiennyt mitään keinoa miten vain pelastaa Twyla ja että kaikki menisi taas niinkuin normaalistikkin.. " Tulen mukaasi. Vaikka minusta ei olisi mitään apua, haluan silti tämän Violoan aiheuttaman sotkun katoavan. Mutta haluan pelastaa muutkin esiintyjät.. Heitä ei voi jättää oman onnensa nojaan.. " Rochelle tokaisi hiljaa yllättävästi. Hyväksyin asian. Miksi jättäisin heidät? Heilläkin on varmasti ollut ihana elämä..

Lähdimme kävelemään sirkusta kohti. Vaikka kurkkuani alas viilsi pitkä viilto, nielaisin sen alas. Rochelle käveli hitaasti takanani. Häntäkin varmasti pelotti nähdä violoa pitkän ajan jälkeen..

Saavuimme sirkuksen luo. Paikka oli täysin samanlainen, paitsi esiintyjät seisoivat seinää vasten rivissä kuin nukkeina. Silmäni kohdistui Twylaan rivin sivussa, ja kuiskaisin Rochellelle heistä. Rochelle asteli hiljaa esiintyjien luo ja minä hänen perässään. Hän yritti avata esiintyjien nauhoja millä heitä ohjattiin ja saada ne jotenkin eloon. Kuulin hänen kuiskaisevan " en luovuta.. "  ja hän vain jatkoi yrittämistään, kuin mikään ei voisi estää häntä.

Mutta kävellessäni jähmettyneitä esiintyjiä kohti, huomasin Violoan istuvan jonkinlaisen mustan arkun reunassa katsoen tyhjyyteen. Askeleeni alkoi lähestymään Violoaa, tällä kertaa se ei ollut "outo tunne joka pakotti minut" vaan omasta käskystäni päässäni. En tiennyt mitä halusin Violoalle sanoa tai tehdä, mutta jalkani vain lähestyi häntä.

"Älä", Rochelle tuli eteeni kuiskaten. " Jos hän huomaa meidät.." heräsin järkeen ja käännyin pois. Ihan sekunnissa tajusin olevani siinä kaupungissa missä Violoa ja Rochelle olivat eläneet. Violoa oikeasti poltti koko kylän vain yhden epäelävän olennon takia.. Ymmärrän häntä. Mutta joskushan asioista pitäisi päästää irti.. Mutta se ääni. Kenen ääni se oli, joka puhui Violoalle ja sai hänet tekemään tämän kaiken. Jokin palapelin pala on jäänyt huomaamatta taas..

Astelin toisissa ajatuksissa esiintyjien luo. Miten voisimme auttaa heitä? Puhumalla? Miksi minua häiritsee niin hirveästi Violoa istumassa tuossa.. Hän häiritsee ajatuksiani. 

Näin esiintyjissä silti toivoa. Vaikka he seisoivat kuin patsaat katseet tyhjässä, heissä oli silti se pieni toivon pilkahdus. Pian Violoa onnistui sekoittamaan taas ajatukseni. Vilkaisin häntä vielä kerran..

 "Tyhjä..?" yllätyin kun käänsin katseeni takaisin reunalle. Violoa oli kadonnut istumasta. "Miten..?" Rochelle käänsi katseensa ja huomasi minun katsovan tyhjää, mustaa arkkua.
" Luulitteko pääsevänne noin vain, esiintyjijeni kanssa?"

 Violoa oli siirtynyt sirkuksensa puolelle katsomon penkeille. "Mukava nähdä sinua taas, Rochelle. Siitä on pitkä aika." hän sanoi alussa ja jatkoi puhumalla minulle. " Sara. Tiesin sinun palaavan, ettet vain pakenisi pelkurina ja jättäisi Twylaa tänne.. En nyt kuitenkaan voi päästää sinua ystäviesi kanssa kotiin, kun kerta olet täällä ja tervehdimme."

 "Kuten Rochelle varmasti kertoi sinulle kaiken minusta, tiedät mitä haluan. Lilithin murhaajan. "

Violoa henkäisi tyytyväisesti ja jatkoi: " Joten, jos kerrot huomiseen mennessä Lilithin murhaajan, saat koko sirkukseni ja Twylan. En enää koskaan vaivaisi päätäsi, vaan jäisin pois koko maailmasta. Minun kolme tehtävääni olisi suoritettu. Jos et suostu kertomaan tai muuta sellaista, saat lähteä ilman Twylaa normaaliin elämääsi, tai liittyä sirkukseeni. Sinä päätät. " Violoa lopetti ja antoi minulle aikaa ajatella.
En halua jättää Twylaa. Jos haluaisin, olisin jo paennut kauas ja eläisin normaalia elämää. Yksin. Jos liityn sirkukseen, en enää eläisi vaan tottelisin naruja jotka ohjaavat minua.. En tiedä miksi mietin edes muita vaihtoehtoja. Tietenkin jos-edes-yritän miettiä parhaani mukaan murhaajan. Mihin Violoa edes tarvitsee sitä tietoa..- Seis. Minä teen sen vaikka mikä minua estäisi. En luovuta.

Istuimme Rochellen kanssa penkeille, ja Violoa meni taas arkun luo. Pääni löi tyhjää enkä saanut minkään asian jäävän päähäni järkevästi jotta voisin edes miettiä jotain teoriaa.. Oliko tämä kaikki sotku syytäni? Olisiko pitänyt jättää Rochelle torniin, siellä hän ehkä viihtyisi paremmin kuin täällä.. 
 Kello tikitti ja pääni löi edelleen tyhjää. Halusin itkeä. Miksi juuri minä? Miksei joku joka löytäisi kaikki palapelin palat? 

 " Älä huoli. Keksit sen vielä. Uskon sinuun. Aloita alusta, käy kaikki läpi.. Menen nukkumaan, kello on paljon.." Rochelle sanoi ja haukotteli. Päätin itsekkin mennä nukkumaan ja jos hiljaisuudessa, pimeässä noudattaisin Rochellen neuvoa. Menin nukkumaan lattialle, sillä Rochelle oli varmasti istunut kauemmin kuin minä elänyt tornissaan, joten hän ansaitsisi nukkua penkillä.

  kaunein kuva ever
Maatessani kävin kaiken läpi, mietin vastauksen ja sain teorioita päähäni. Kukaan esiintyjistä se ei voinut olla. He eivät eläneet tuolloin ja Violoa kohtelisi häntä huonommin tai paremmin. Rochelle? Hän oli tuolloin parvekkeellaan, ja sitä ennen omassa kartanossaan. Sitä paitsi Rochelle ei pystyisi tehdä sitä edes niin nopeasti ja plussana, hän ei pystyisi. Jäljelle jää.. Ei kukaan? Tämä on turhauttavaa.. Nukahdan nopeasti. 
____________________________
 Tästä kohdasta lähtien Saran näkemykseltä kaikki lähtee pois, ja jatkamme tarinaa tapahtumana, eli pystytte näkemään heidän ajatuksensa, muttette nää tätä jonkun näkemyksenä.
____________________________ 

                                                                      *tik tok tik tok*

  * Violoa nukkuu *

"Violoa.. Olet pian valmis tehtävissäsi, mutta ehdin vielä estää sinut. Voit elää onnellisesti kanssani, etkä tarvitse ketään.. Et Rochellea, et ketään. Perustetaan yhdessä sirkus, jossa me olemme pääesiintyjiä. Kukaan ei voisi estää meitä.. "

" Ja olen suunnitellut tätä alusta asti. ", " et ehkä huomannut sitä.. "

" .. Mutta voin luvata, että olen odottanut kanssasi tätä." "Kun ystävystyit Rochellen kanssa.. En ollut iloinen. Tiesin että elävä ystävyys olisi voimakkaampaa. Sinä eräänä yönä, kun kaikki muuttui.. Tein suunnitelman. Olet kuunnellut minua loppuun asti. "

" Ja kerta kun nyt sen kaiken sain aikaan, kerättyäni haluamani.. Voimme elää onnellisina elämämme loppuun asti, tai sitten kun maailma loppuu. Olemmehan kuolemattomia.. Molemmat."

 " Ja tällä kuolleen kyyneleelläni.. Kaikki on täydellistä. "

Lilith otti käsiinsä tylpän, pienen puukon johon hän oli kastanut kyyneleensä. Hän kohdisti sen Rochellea kohti ja hymyili. Hänen kätensä läheni Rochellea ja niin hän iski yhdellä kertaa.

 Lilithin iskiessä Rochellea, Violoa oli ehtinyt Rochellen eteen ja tylppä pieni puukko oli Violoan rinnassa. Lilithin huomatessa että hän oli iskenyt puukkonsa Violoaan, hänen kädet alkoivat täristä enemmän ja enemmän.

 Hän perääntyi Violoasta. " Miten hän tiesi tästä.. " Lilith sanoi ääni väristen. "Epäelävät eivät nuku, Lilith" Violoa sanoi hiljaa. " Se sinunkin tulisi tietää. "

Lilithin perääntymisen aikana hänen kehonosansa alkoivat irrota toisistaan. Ilman Violoaa hän ei pystyisi elämään. Jos Violoa menehtyisi, Lilith ei eläisi.

                                                           Pian Lilith oli taas palasina.

" Vi.. Violoa?!" Rochelle huusi kyyneleissään huomatessaan Violoan rinnassa olevan puukon. Rochellen silmät vain pursuivat kyyneleistä täysin eikä hän enää pystynyt hallitsemaan itseään. " Violoa.." hän toisti hiljaa.

Sara heräsi Rochellen huutamiseen ja riensi Rochellen luo. Hän sekaantui tilaanteesta, muttei yhtä paljon kuin Rochelle. Esiintyjät heräsivät nukeista oikeaan elämään, muttei kuitenkaan olleet iloisia Violoan menehtymisestä.

                                                                                         * kuvan on tarkotus olla sumea ja epätarkka*
Lilithin kehonosat haudattiin tai hukutettiin eri puolille ympäristöä, jottei ne koskaan enää kasaantuisi yhteen.
" Lilith aiheutti kaiken. Hän purki itsensä  palasiksi jotta saisi Violoan sekaisin ja unohtamaan hetkeksi hänen ja Rochellen ystävyyden. Lilithin ääni johdatti Violoan aukiolle ja ohjasi Violoaa kuin omaa nukkeansa. Kun Violoa oli polttanut kylän, perustanut sirkuksen ja etsinyt minut eli Saran, Violoa antaisi vaihtoehtonsa minulle ja antaisi aamuun aikaa. Tänä yönä, Lilith kokoaisi itsensä kasaan mustasta arkusta ja valmisti ruumiinsa kuolleista tunteista myrkyn, joka tappaa olennon joka olisi kuolematon muuten. "

 " Lilith aikoi viedä Rochellen hengen tämän avulla jotta voisi elää Violoan kanssa ikuisesti yhdessä, ilman ketään tiellä. " "Violoa ei tiennyt mitään Lilithin juonesta. Mutta ennen menehtymistään hän kuuli tämän mitä Lilith puhui ja sai tietää kaiken mitä tarvitsi. " Sara kertoi jokaiselle selvennyksenä, ja hän sai vaihtokaupassaan Violoan kanssa mitä Violoa tahtoikin, ja mitä Sara sai.
                                                             " Violoa Areksyn muistolle "

 

KT: Areksy -sirkus osa 4 "Violoa"

Heissan. Kuvitelkaa, jouluaatto on jo 4 pvän päästä *w* Päätin siis tehdä tästä Areksyn viimeisiä osia ennen Joulua, sillä olemme taas menossa Kuopioon jossa ei tietokoneita ole kuin vain yksi vammainen niin möh. Mutta teen varmaankin 23 pv joulusarjan tokavikan osan ja sitten jouluaaton jälkeen lahjoistani jne.
Muistakaa muuten kommentoida uusimpiin postauksiini, varsinkin jos haluatte Areksylle jatkoa. Edellisessä postauksessa ei ollut yhtään kommentteja mutta sitten onneksi edes yksi tuli. EDIT Kiitoksia toinenkin tuli!
.
Sanoin tuossa äsken, että Areksyn viimeisiä osia. Seuraava osa tulee olemaan joko viimeinen tai toisiksi viimeinen.
Mutta eiköhän aloiteta!
Osa 1
Osa 2
Osa 3

Rochelle siis kertoo Saralle jokaisen yksityiskohdan Violoan menneisyydestä;
Kukaan ei tiennyt oikeastaan, miksi Violoan iho oli palaneen ja harmaan näköinen syntyessään. Violoan syntyessään kauan sitten hänen ihonsa käärittiin tiukasti muumiomaisiin siteisiin suojattavaksi tätä ihoa. Violoan vanhemmat hylkäsivät hänet Violoan erilaisuuden vuoksi, eikä Violoa edes itsekkään muista keitä hänen vanhempansa oli. Koko hänen elämänsä ajan ihmiset tulivat Violoan luokse ihmettelemään tätä omituista ihoa, ja kerran joku oli niin kiinnostunut kääreiden sisällä olevasta ihosta että repi kääreen Violoan oikeasta jalasta ja kaikki näkivät mitä kääreiden sisällä oli. Jalassa ei ollut mitään palanutta ihoa, vain luurangon jalka. Violoan ihosta kiinnostuttiin vielä enemmän ja häntä alettiin kutsua " Demonin oikeaksi jalaksi" .
Päivien jälkeen Violoa sai tarpeekseen ihmisistä ympärillään ja yöllä hän kehitti mustan maalin, joka ei lähtisi pois enää koskaan. Hän maalasi kasvoihinsa erilaisia teoksia jotta tekisi itsestään kammottavan näköisen, jottei kukaan enää lähestyisi enää häntä.

Ja se onnistuikin miten hän sen halusi. Kaikki alkoivat pelkäämään Violoaa. Mutta miksi he pelkäsivät Violoaa? Eihän nyt kaikki voisi pelätä kasvoja?

 Violoa tunsi katuvuutta. Hän oli pilannut kasvonsa epämääräisillä töherryksillä. Kaikki tunsivat Violoan eikä kukaan lähestyisi häntä edes, joten hän ei voisi saada edes ystäviä.

Violoa sai siis idean. Hän kiersi vanhoilla haudoilla ja keräsi niistä kehonosia. Kehonosat olivat kuitenkin joko mätääntyneitä vihreiksi, tai oudosti muuttuneet sinisiksi. 

Violoa päätti siis koota kehonosista hänelle ikioman ystävän. 

Mutta henkiinherättämiseen tarvitsee muutakin kuin sisäelimiä. Tarvitsee esimerkiksi sydämen. 

Violoa houkutteli ihmisiä luokseen laulamalla vanhaa sirkusmusiikkia mitä hän joskus oli kuullut ja pitänyt siitä kovin. Hän murhasi ihmiset ja otti tarvittavat osat.

Hän sai ystävän valmiiksi. Violoa nimesi olennon Lilithiksi ja opetti sitä kävelemään. Lilith ei pystynyt puhua mutta Violoa oppi lukemaan Lilithin ajatukset. 

Violoasta ja Lilithistä tuli läheisiä ystäviä.

Violoa ei kyllä itsekkään huomannut olleensa jumittunut 16 vuotiaaksi. Kukaan ei enää tuntenut enää Violoaa monien vuosien jälkeen. 

Hän kerrankin uskaltautui tulla varjoista valoon ihmisten sekaan.

Violoa näki kauempana kuitenkin jotain toista. Hän näki kauniin neidon, jonka iho oli harmaata ja hänen selässään oli kiviset siivet. Hänellä oli kaunis vaaleanpunainen mekko päällään ja hiukset kauniilla kampauksella. Hän kuunteli naisia kivisen neidon ympärillä, ja Violoa ymmärsi neidon olevan herttuatattaren tytär. Kukaan ei välittänyt vaikka neidon iho oli harmaata ja erilaista kuin muilla.

Violoa ei itse tajunnut että tämä kaunis neito näki Violoan nurkan takaa.

Tyttö lähestyi Violoaa ja sanoi "hei", "nimeni on Rochelle. Mikä nimesi on? Vaikutat erikoiselta "

"Nimeni on Violoa.."

Rochelle ja Violoa keskustelivat yhdessä ja he tutustuivat paremmin toisiinsa. He sopivat seuraavana päivänä tapaavansa uudestaan.

Violoa katsoi Rochellen perään kun hän juoksi helmansa huumuten.

 Violoa teki eräänä päivänä heille ystävyyskorut. Se osoittaisi heidän ikuista ystävyyttään.

 He viettivät kaiken aikansa yhdessä.

 Rochelle vei Violoan eri paikkoihinkin ja he nauttivat toistensa seurasta.
Rochelle halusi kunnioitta Violoaa, ja vei hänet omaan vaatehuoneeseensa.  Siellä kamarineidot pukivat Violoan kauniisiin vaatteisiin ja muotoili hänen hiuksensakin. Violoa ei näyttänyt enää kärsineeltä orpotytöltä vaan kauniilta niinkuin Rochellekin.
Violoa palasi onnellisena ilosta kotiinsa iltamyöhään.

Violoa avasi arkun missä hän Lilithiä piti piilossa muilta. "Hei Lilith", "menen ihan heti nukkumaan, tapaan huomenna aikaisin Rochellen"
Lilith nousi arkusta ja Violoa tunsi kun Lilith ei pitänyt asiasta ollenkaan. Violoa luki Lilithin ajatukset: "Meille ei jää enää aikaa" Lilith ajatteli.

Lilith tuijotti korua Violoan kädessä. Violoa irrotti kätensä Lilithistä ja käveli pois.

Lilith.. Hän ei ole aito. En vain.. Äh, en tiedä. Hän ei ymmärrä tunteitani.. Violoa ajatteli surullisen epävarmana. Mutta en luovu hänestä. Lilith on auttanut minua ja tehnyt minut tuntemaan asioita. Hän on minulle todella tärkeä. Violoa kuitenkin meni vain nukkumaan sillä hänellä oli niin pitkä päivä.


Yöllä, Violoa ei vain saanut unta. Jokin häiritsi häntä. Violoa halusi mennä arkun luo missä Lilith oli, sillä hänestä tuntui ettei kaikki ollut paikallaan.

"Li--Lilith??!" Violoa haukkoi henkeään. Lilith oli purettu pala palalta maahan. Hänen päänsä oli irrotettu kaulasta ja kehonosia pois toisistaan. Veren jälkeä jättämättä tietenkin, olihan keho koottu kuolleista osista.

Violoa nosti vapisten Lilithin pääkallon. Poskessa viirasi kyynel joka oli jäänyt Lilithin kasvoille. "En voi uskoa.. Kuka tekisi tälläistä" Violoa kuiskasi hiljaa kun hänen kyyneleensä kastoivat Rochellen antaman mekon sifongista.

Violoa otti maasta kukan mikä oli Lilithin päässä. "Lupaan etsiä sen kuka tämän teki.. Tämä kukka kantakoot lupaustani" Violoa kuiskasi
Violoa yritti koota edes vähän Lilithiä, mutta turhaan, hän onnistui vain sohaisemaan silmäänsä Lilithin luurankokädellä ja Violoa ei pystynyt näkemään enää. Nyt hän pystyi itkemään vai  yhdellä silmällä.

"Tule aukiolle" Violoa kuuli jonkun tuntemattoman äänen. Violoa ei sanonut mitään. Jokin kutsui häntä aukiolle ja sinne hän aikoo mennäkkin, jokin hänen sisällään pakottaa tehdä niin.

Hän jätti viittansa ja helmansa "kotiinsa". Viitan hän asetti Lilithin päälle peittääkseen sen ettei kukaan huomaisi mitään.

 Taivaalla loisti vain kuu. Aukiolla oli hiljaista.

" Jos haluat tietää kuka rikkoi ystäväsi, sinun pitää tehdä 3 tehtävää " tuntematon äänikertoi hiljattain

"Mitkä ne ovat? Teen ne vaikka kuinka kauan se kestäisi." Violoa vastasi varmana, vaikkei tiennyt mihin ryhtyisi. 

" Ensimmäisenä sinun tulee polttaa kaupunki. Tarvitset tilaa"

"Tarvitset myös paremmat vaatteet. Sinussa tulee olla tyyliä, eikä vain rääsyä mekkoa"

"Mihin kaikkeen tarvitsen tätä, vain polttaakseni kylän?" Violoa tokaisi

" En voi kertoa vielä toista tehtävääsi. Polta kaupunki"

 "Ja silmäsi. Tein siitä sopimuksemme mukaisen. Näet sillä, mutta älä näytä sitä muille. "

 Violoa ei tälläkään kertaa tajunnut Rochellen lähelläolosta. Rochelle ei saanut sinä yönä unta sillä sinä yönä kartanossa kolisteltiin kauheasti, joten hän tuli parvekkeelleen. Rochelle kuuli kaiken. 

" Ei kai Violoa aio oikeasti.." Rochelle huokaisi kauhistuksesta. "Vain yhden puhukyvyttömän ja ymmärtämättömän ystävän vuoksi tappaisi koko kylän..?" Rochelle jatkoi. "E-en voi enää tehdä mitään.. " hän katsoi kun Violoa sytytti tulen ja ihmiset juoksivat hädissään ympäriinsä. Tuli ei yltänyt vielä parvelle.. Rochelle ei pystynyt enää liikahtamaan kun näki niiden ihmisten juoksemisen ja palamisen. 

Ihmisten hätäilemenen aiheutti heidät ansaan tuleen. 

"Tuli alkaa leviämään, Rochelle" Violoa sanoi iloisen mysteerisenä.

"Kannattaisiko vain tulla mukaani?", "Pakoon muita, voimme elää kahdestaan. Jättää kaikki taaksemme. Perustetaan sirkus. Voin toimia sirkustirehtöörinä, sinä vaikka.. Olet sen verran kaunis kuin nukke joten.. Voisit esiintyä nukkena. Mitä sanot? Vai haluatko jäädä muiden joukkoon vain yksi kuolleista..?" Violoa hymähti.

Rochelle vilkaisi Violoaa epävarmana.  

"Katso heitä.." "miten pystyt?" Rochelle kysyi hiljaisena.

"Minä päätän mitä teen", "Haluatko nyt tulla.. Tuli nousee pian ylös, ja minäkin lähden.." Violoa hoputti.

"Hyvä on.. Tulen mukaasi." Rochelle huokaisi ja ja hän yritti hymyillä mutta hän sai aikaseksi vain säälittävän tekohymyn.

 Violoa hymyili. "Seuraava tehtäväni on koota sirkus kasaan" hän kuiskasi itselleen.

Rochelle ja Violoa tekivät sirkuksen palaneeseen kaupunkiin. 

.

.

.

Rochellekin jumittui aikaansa samanlailla kuin Violoakin. 

Kun Violoa oli koonnut sirkuksen ja hankkinut esiintyjät, hän keksi keinoja saada sirkuksestaan täydellisemmän. 

Violoa teki samanlaista nauhaa kuin hänen kipsinsä, joka oli todella kestävää. Hän onnistui myös tekemään nauhat jotka olivat läpinäkyviä, eivätkä kukaann edes tajuaisi Violoan ohjaavan henkilöä. Hän kerran halusi kokeilla Rochellella niitä eikä Rochelle pitänyt siitä ollenkaan. 

"Voin taiteilla ilman ohjaustasi" hän sanoi aina Violoalle. Violoa ei enää halunnut Rochellen esiintyvän, sillä Rochelle erottui esityksellään koska joskus kaikki tekevät virheitä, muttei jos heitä ohjataan. Lopulta Violoa vei Rochellen torniin lukittavaksi, sillä hän ei halunnut esitykseensä epätäydellisyyttä. 

" kolmas tehtäväsi on etsiä henkilö, joka tietää kuka rikkoi Lilithin. Kun tiedät kuka henkilö on, kutsu hänet sirkukselle. Saat voimaa pelottamalla henkilöä. Ole kekseliäs ja käytä jokainen siirtosi."

:O Tässä sitten kesti varmaan 3 h saada aikaiseksi.. Varmaan pisin tarina ikinä..

Toivon tälle kommentteja ja tuotaa.. Jos en tee 23.12 postausta niin hyvää joulua ^^