Heipsan, kerrankin päästiin aloittamaan Areksyn viimeinen osa. Tähän toivon sitten kommentteja. Ja öh.. Areksya on ollut tosi kiva tehdä ja vaaikka on ärsyttävää tehä näitä postauksia miljoona tuntia niin kommentit on ollut kivoja aina ja antanut mua jatkamaan tätä nwn ♥
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Osa 4
" Kiitos että kerroit noin paljon Violoasta.. En tiedä mitä sanoa. Menen pelastamaan Twylan.." kuiskaisin hiljaa, vaikka pääni löi tyhjää.
En tiennyt mitään keinoa miten vain pelastaa Twyla ja että kaikki menisi taas niinkuin normaalistikkin.. " Tulen mukaasi. Vaikka minusta ei olisi mitään apua, haluan silti tämän Violoan aiheuttaman sotkun katoavan. Mutta haluan pelastaa muutkin esiintyjät.. Heitä ei voi jättää oman onnensa nojaan.. " Rochelle tokaisi hiljaa yllättävästi. Hyväksyin asian.
Miksi jättäisin heidät? Heilläkin on varmasti ollut ihana elämä..
Lähdimme kävelemään sirkusta kohti.
Vaikka kurkkuani alas viilsi pitkä viilto, nielaisin sen alas. Rochelle käveli hitaasti takanani. Häntäkin varmasti pelotti nähdä violoa pitkän ajan jälkeen..
Saavuimme sirkuksen luo. Paikka oli täysin samanlainen, paitsi esiintyjät seisoivat seinää vasten rivissä kuin nukkeina. Silmäni kohdistui Twylaan rivin sivussa, ja kuiskaisin Rochellelle heistä. Rochelle asteli hiljaa esiintyjien luo ja minä hänen perässään. Hän yritti avata esiintyjien nauhoja millä heitä ohjattiin ja saada ne jotenkin eloon. Kuulin hänen kuiskaisevan " en luovuta.. " ja hän vain jatkoi yrittämistään, kuin mikään ei voisi estää häntä.
Mutta kävellessäni jähmettyneitä esiintyjiä kohti, huomasin Violoan istuvan jonkinlaisen mustan arkun reunassa katsoen tyhjyyteen. Askeleeni alkoi lähestymään Violoaa, tällä kertaa se ei ollut "outo tunne joka pakotti minut" vaan omasta käskystäni päässäni.
En tiennyt mitä halusin Violoalle sanoa tai tehdä, mutta jalkani vain lähestyi häntä.
"Älä", Rochelle tuli eteeni kuiskaten. " Jos hän huomaa meidät.." heräsin järkeen ja käännyin pois.
Ihan sekunnissa tajusin olevani siinä kaupungissa missä Violoa ja Rochelle olivat eläneet. Violoa oikeasti poltti koko kylän vain yhden epäelävän olennon takia.. Ymmärrän häntä. Mutta joskushan asioista pitäisi päästää irti.. Mutta se ääni. Kenen ääni se oli, joka puhui Violoalle ja sai hänet tekemään tämän kaiken. Jokin palapelin pala on jäänyt huomaamatta taas..
Astelin toisissa ajatuksissa esiintyjien luo. Miten voisimme auttaa heitä? Puhumalla? Miksi minua häiritsee niin hirveästi Violoa istumassa tuossa.. Hän häiritsee ajatuksiani.
Näin esiintyjissä silti toivoa. Vaikka he seisoivat kuin patsaat katseet tyhjässä, heissä oli silti se pieni toivon pilkahdus. Pian Violoa onnistui sekoittamaan taas ajatukseni. Vilkaisin häntä vielä kerran..
"Tyhjä..?" yllätyin kun käänsin katseeni takaisin reunalle. Violoa oli kadonnut istumasta. "Miten..?" Rochelle käänsi katseensa ja huomasi minun katsovan tyhjää, mustaa arkkua.
" Luulitteko pääsevänne noin vain, esiintyjijeni kanssa?"
Violoa oli siirtynyt sirkuksensa puolelle katsomon penkeille. "Mukava nähdä sinua taas, Rochelle. Siitä on pitkä aika." hän sanoi alussa ja jatkoi puhumalla minulle. " Sara. Tiesin sinun palaavan, ettet vain pakenisi pelkurina ja jättäisi Twylaa tänne.. En nyt kuitenkaan voi päästää sinua ystäviesi kanssa kotiin, kun kerta olet täällä ja tervehdimme."
"Kuten Rochelle varmasti kertoi sinulle kaiken minusta, tiedät mitä haluan. Lilithin murhaajan. "
Violoa henkäisi tyytyväisesti ja jatkoi: " Joten, jos kerrot huomiseen
mennessä Lilithin murhaajan, saat koko sirkukseni ja Twylan. En enää
koskaan vaivaisi päätäsi, vaan jäisin pois koko maailmasta. Minun kolme
tehtävääni olisi suoritettu. Jos et suostu kertomaan tai muuta
sellaista, saat lähteä ilman Twylaa normaaliin elämääsi, tai liittyä
sirkukseeni. Sinä päätät. " Violoa lopetti ja antoi minulle aikaa ajatella.
En halua jättää Twylaa. Jos haluaisin, olisin jo paennut kauas ja eläisin normaalia elämää. Yksin. Jos liityn sirkukseen, en enää eläisi vaan tottelisin naruja jotka ohjaavat minua.. En tiedä miksi mietin edes muita vaihtoehtoja. Tietenkin jos-edes-yritän miettiä parhaani mukaan murhaajan. Mihin Violoa edes tarvitsee sitä tietoa..- Seis. Minä teen sen vaikka mikä minua estäisi. En luovuta.
Istuimme Rochellen kanssa penkeille, ja Violoa meni taas arkun luo. Pääni löi tyhjää enkä saanut minkään asian jäävän päähäni järkevästi jotta voisin edes miettiä jotain teoriaa..
Oliko tämä kaikki sotku syytäni? Olisiko pitänyt jättää Rochelle torniin, siellä hän ehkä viihtyisi paremmin kuin täällä..
Kello tikitti ja pääni löi edelleen tyhjää. Halusin itkeä.
Miksi juuri minä? Miksei joku joka löytäisi kaikki palapelin palat?
" Älä huoli. Keksit sen vielä. Uskon sinuun. Aloita alusta, käy kaikki läpi.. Menen nukkumaan, kello on paljon.." Rochelle sanoi ja haukotteli. Päätin itsekkin mennä nukkumaan ja jos hiljaisuudessa, pimeässä noudattaisin Rochellen neuvoa. Menin nukkumaan lattialle, sillä Rochelle oli varmasti istunut kauemmin kuin minä elänyt tornissaan, joten hän ansaitsisi nukkua penkillä.
kaunein kuva ever
Maatessani kävin kaiken läpi, mietin vastauksen ja sain teorioita päähäni.
Kukaan esiintyjistä se ei voinut olla. He eivät eläneet tuolloin ja Violoa kohtelisi häntä huonommin tai paremmin. Rochelle? Hän oli tuolloin parvekkeellaan, ja sitä ennen omassa kartanossaan. Sitä paitsi Rochelle ei pystyisi tehdä sitä edes niin nopeasti ja plussana, hän ei pystyisi. Jäljelle jää.. Ei kukaan? Tämä on turhauttavaa.. Nukahdan nopeasti.
____________________________
Tästä kohdasta lähtien Saran näkemykseltä kaikki lähtee pois, ja jatkamme tarinaa tapahtumana, eli pystytte näkemään heidän ajatuksensa, muttette nää tätä jonkun näkemyksenä.
____________________________
*tik tok tik tok*
* Violoa nukkuu *
"Violoa.. Olet pian valmis tehtävissäsi, mutta ehdin vielä estää sinut. Voit elää onnellisesti kanssani, etkä tarvitse ketään.. Et Rochellea, et ketään. Perustetaan yhdessä sirkus, jossa me olemme pääesiintyjiä. Kukaan ei voisi estää meitä.. "
" Ja olen suunnitellut tätä alusta asti. ", " et ehkä huomannut sitä.. "
" .. Mutta voin luvata, että olen odottanut kanssasi tätä." "Kun ystävystyit Rochellen kanssa.. En ollut iloinen. Tiesin että elävä ystävyys olisi voimakkaampaa. Sinä eräänä yönä, kun kaikki muuttui.. Tein suunnitelman. Olet kuunnellut minua loppuun asti. "
" Ja kerta kun nyt sen kaiken sain aikaan, kerättyäni haluamani.. Voimme elää onnellisina elämämme loppuun asti, tai sitten kun maailma loppuu. Olemmehan kuolemattomia.. Molemmat."
" Ja tällä kuolleen kyyneleelläni.. Kaikki on täydellistä. "
Lilith otti käsiinsä tylpän, pienen puukon johon hän oli kastanut kyyneleensä. Hän kohdisti sen Rochellea kohti ja hymyili. Hänen kätensä läheni Rochellea ja niin hän iski yhdellä kertaa.
Lilithin iskiessä Rochellea, Violoa oli ehtinyt Rochellen eteen ja tylppä pieni puukko oli Violoan rinnassa. Lilithin huomatessa että hän oli iskenyt puukkonsa Violoaan, hänen kädet alkoivat täristä enemmän ja enemmän.
Hän perääntyi Violoasta. " Miten hän tiesi tästä.. " Lilith sanoi ääni väristen. "Epäelävät eivät nuku, Lilith" Violoa sanoi hiljaa. " Se sinunkin tulisi tietää. "
Lilithin perääntymisen aikana hänen kehonosansa alkoivat irrota toisistaan. Ilman Violoaa hän ei pystyisi elämään. Jos Violoa menehtyisi, Lilith ei eläisi.
Pian Lilith oli taas palasina.
" Vi.. Violoa?!" Rochelle huusi kyyneleissään huomatessaan Violoan rinnassa olevan puukon. Rochellen silmät vain pursuivat kyyneleistä täysin eikä hän enää pystynyt hallitsemaan itseään. " Violoa.." hän toisti hiljaa.
Sara heräsi Rochellen huutamiseen ja riensi Rochellen luo. Hän sekaantui tilaanteesta, muttei yhtä paljon kuin Rochelle. Esiintyjät heräsivät nukeista oikeaan elämään, muttei kuitenkaan olleet iloisia Violoan menehtymisestä.
* kuvan on tarkotus olla sumea ja epätarkka*
Lilithin kehonosat haudattiin tai hukutettiin eri puolille ympäristöä, jottei ne koskaan enää kasaantuisi yhteen.
" Lilith aiheutti kaiken. Hän purki itsensä palasiksi jotta saisi Violoan sekaisin ja unohtamaan hetkeksi hänen ja Rochellen ystävyyden. Lilithin ääni johdatti Violoan aukiolle ja ohjasi Violoaa kuin omaa nukkeansa. Kun Violoa oli polttanut kylän, perustanut sirkuksen ja etsinyt minut eli Saran, Violoa antaisi vaihtoehtonsa minulle ja antaisi aamuun aikaa. Tänä yönä, Lilith kokoaisi itsensä kasaan mustasta arkusta ja valmisti ruumiinsa kuolleista tunteista myrkyn, joka tappaa olennon joka olisi kuolematon muuten. "
" Lilith aikoi viedä Rochellen hengen tämän avulla jotta voisi elää Violoan kanssa ikuisesti yhdessä, ilman ketään tiellä. " "Violoa ei tiennyt mitään Lilithin juonesta. Mutta ennen menehtymistään hän kuuli tämän mitä Lilith puhui ja sai tietää kaiken mitä tarvitsi. " Sara kertoi jokaiselle selvennyksenä, ja hän sai vaihtokaupassaan Violoan kanssa mitä Violoa tahtoikin, ja mitä Sara sai.
" Violoa Areksyn muistolle "
