Heipsansaa, vihdoinkin sitten Areksya monen
vuoden viikon jälkeen. Nojooh, kuvia on ladattavana hirveästi joten eiköhän aloiteta..
Edelliseen osaan:
tästä
Ensimmäiseen osaan:
tästä
Kuultuani tämän henkilön vieressäni sanovan nimensä ja koskettaneen minua olkapäästä, jäin paikalleni istumaan ja olin hieman peloissanikin..
Miksi hän palasi? Miten hän löysi minut?
" Pyyhi kyynelesi ja nouse", Violoa sanoi. "Voin viedä sinut sirkukselle lämpimään ja voit tutustua esiintyjiin"
Violoa oli paljon siistimpi ja hienomman näköinen, kuin näin hänet viimeksi siinä punaisessa huppuviitassa. Hänen silmänsä oli silmälapun alla, viimeksi se oli vain hiusten seassa.
Mitähän hänen silmälleen oli tapahtunut?
Violoa ojensi kätensä minua kohti. Meinasin koskettaa häntä, mutta muistin pikaisesti luurankokäteni mikä oli tullut koskettaessani Violoaa. Pystyin hallita kosketukseni ja vetäisin käteni pois Violoasta.
"
Pelkäätkö minua?" Violoa hymähti. "Tule vain, saat jäädä pidempääkin" Violoa sanoi iloisen omituisena.
Tuntui kun hän haluaisi minun jäävän sinne sirkukseen. Jokin vain toi sen ajatuksen mieleeni.
Violoalla oli myös luurankojalka. Samanlainen kuin käteni.
Miten hän sai sen? Kuka häntä kosketti, vai mitä sille tapahtui? Mitä Violoan iholle muutenkin tapahtui..?
" Tässä se nyt on!
Areksy sirkukseni" Violoa huudahti iloisena.
Areksy? Taidan olla oikeilla jäljillä, vihdoin? Mutta sanoiko hän "sirkukseni"? Omistaako Violoa sirkuksen.. Hänen on oltava tirehtööri.. Pitää ottaa hänestä selvää, hän sai aikaan tämän kaiken aikaan.. Ehkä?
Katselin ihmeissäni ympärilleni.
Missä Twyla on? Olin poissa vain ehkä 10 minuuttia..
Seurasiko hän minua? Mutta olisin kuullut hänet ja nähnyt..
" Etsitkö jotain? Mene toki istumaan, haen esiityjät" Violoa sanoi ja lähti takahuoneeseen.
Istuuduin alas viereiselle penkille.
Eihän täällä ollut edes erityisen lämmin..
" Tässä he ovat; Toralei, Frankie, Jinafire ja
Twyla. " Violoa sanoi.
"Twyla?! Mi-miten.." Olin sanaton.. En pystynyt sanoa muuta..
10 minuutissa..
Kyllä. Siinä seisoi Twyla. Tosin kauniimmissa vaatteissa, kauniimpi kampaus ja hän oli kauniimpi kuin ennen.
Yrittäessäni koskea Twylaa, hän tarttui kädestäni tiukasti. Näin hänen kasvoillaan tyhjyyden ja pienen pelon.. Hän ei ollut enää sama Twyla kenet tunsin.
Voi vammainen valaistus Twylalla oli myös käsissään jonkinlaiset narut millä sätkynukkea ohjataan.
Muutkin esiityjät vaikuttivat omituisilta. He olivat joko hirviöitä tai todella taitavasti maskeerattuja, itse veikkaisin maskeerattuja. Heillä oli jopa upeat taiteilijanimet. Tai siis, kuka nyt antaisi sellaisia nimiä oikeasti. Selviä taiteilijanimiä.
"Meillä on tänään esitys", Violoa keskeytti ajatukseni ja ajoi minut takaisin istumaan. " Menkää valmistautumaan"
Kiinnittäkää huomio vain käteen Violoa nosti kätensä ylös näyttääkseen jonkin merkin esiintyjille..
..Ja esiintyjät menivät takahuoneeseen. Minäkin siirryin takahuoneeseen, ja näin Twylan istumassa kauempana. Suuntasin hänen luo.
"Twyla", kuiskasin. " Mitä tapahtui? Olet kuin uusi persoona. Pelaatko jotsin peliä jotta saisimme tietää enemmän tästä paikasta?"
Twyla oli hetken hiljaa ja käänsi katseensa minuun.
" Miksi edes kysyt? Minulla on täällä parempi olla. Ei toista aina etusijalla tai se joka pääsee aina rautalankaa vääntämällä. Täällä sinua ei ole. Saan tuntea itseni kauniiksi ja tärkeäksi " Twyla sanoi ja sulki suunsa hienopuheisesti. Hän käänsi minusta katseen pois ja oli hiljaa.
Vau, miten suuria sanoja hän sanoikaan. Ihan kuin hän olisi raapinut sydäntäni. Ei tuo todellakaan ollut Twylan tapaista. Miten hän pystyisi sanomaan noin.. Onko tuo hänen pimeän ja syvin tunteensa?
" Tervetuloa Areksy -sirkukseen! Täällä te varmasti lumoudutte tunnelmaan! " Violoa aloitti show'n. Yleisö oli täynnä. Kuului kuiskintaa ja popcornit tuoksuivat.
Katselin showta teltan takaa.
Toralei taiteili kauniisti, todella kauniisti trapetsilla. Ihan täydellisesti.
Frankie toimi taikurina ja hän tanssi myös. Se oli lumoavaa, täydellistä.
Esiintyjien ulkonäkökin oli upea. Kaikilla oli upeat sirkusmeikit ja he olivat täysin virheettömiä.
Jinafire oli tulennielijä. Hän nieli tulta puhalsi kaiken näkymättömänä pois. Se oli kaunista. Esityksensä lopussa hän sai jotenkin aikaiseksi lohikäärmeen joka oli tehty tulesta lentämään taivaalle.
Viimeisenä tuli Twylan vuoro. Hän taiteili sätkynuken nauhoillaan ilmassa ja teki erilaisia liikkeitä.
Miten hän osasi? 10 minuutissa noin hieno koreografia?
Hänen ilmeensä oli sama kuin viimeksi sen näin, silloin vain tyhjyyttä ja pelkoa. Nytkin vain tyhjyyttä ja pelkoa.
Mitä minun tulisi tehdä?
Mutta pian Twylan esityksen aikana huomasin Violoan olevan teltan takana. Hänen kätensä oli ylhäällä ja hän näytti ohjaavan jotain. Kun pääsin rytmiin Twylan ja Violoan käden kanssa, tajusin että Violoa ohjasi häntä?!
Miten.. Tämä selittäisi sen, miten Twyla esiintyi niin upeasti lyhyessä ajassa oppimatta... Ohjasiko Violoa jokaista esiintyjää kuin omaa sätkynukkeaan?
Violoa pysytteli teltan takana ilman että kukaan huomasi häntä. Esiintyjät tulivat lavalle takaisin kiittämään hurrauksista ja taputuksista.
Vasta kun esiintyjät olivat poistuneet, Violoa tuli lavalle.
Nyt minä häivyn ennen kuin Violoa huomaa. En halua itsestäni samanlaista sätkynukkea. Haluan vain pelastaa Twylan.. Voi ei. Unohdin repussani olleen kaiken tämän ajan lippu, joka oli ihan varmasti Areksyn lippu.. Ja tämä sirkus oli se A R E K S Y - C I R C U S jonka kuulimme sen puhelinsoiton aikana.. Se sama musiikkikin soi täällä mikä soi puhelussa..
Siksikö Violoa tuli luokseni? Hän näki lipun repussani ja suuntasi luokseni? Tästä palapelistä puuttuu jokin pala.
Oli ihanaa päästä kauas kaikesta hulinasta. Odotin päätyväni taas sinne ruumiinosien luo, mutta tällä kertaa sinne kohti mennessäni ympärilläni oli puita ja aurinko paistoi.
Ihanan raikasta.
Huomasin metsän lähellä paljon mustaa väriä. Hetken sitä ihmetellessäni tajusin sen olevan pieni torni joka oli omituisesti täynnä kankaita.
Pakko sanoa tähän väliin, että toivon teidän arvostavan näitä vikoja kuvia koska maa oli ihan läpimärkä missä tätä kuvasin, ja nuo kankaat ei sitten toki kastunut kokonaan kun otin ne pois xD
Lähestyin tornia.
Järkytyin. Huomasin kankaiden takana olevan ihmishahmon, joka oli kiinni sätkynuken naruista katossa. Se istui lattialla ja katsoi tyhjyyteen liikahtamatta.
Raivasin kaikki mahdolliset kankaat tieltäni päästäkseni sen (tai ehkä hänen?) luo.
Kosketin tätä olentoa. Se ei liikahtanutkaan. Näin silti sen silmissä pienen toivonpilkahduksen siitä, että tämä "nukke" olisikin elävä henkilö enkä olisi sörkkimässä mitään vanhaa nukkea..
Katsoin missä nukke oli kiinni, ja sen nauhat oli naulattu seinään kiinni koukun avulla. Mahdotonta aukaista. Jos irrottaisin nuken kädestä narun, saisin vedettyä sen irti tuolta ja voisin viedä nuken pois täältä pimeästä.
"Hah, kerrankin tästä luurankokädestä on hyötyä!" tokaisin kun onnistuin irrottamaan luurankokädelläni toisen narun nuken käsistä. Vetäisin narun ylhäältä pois ja kannoin nuken pois tornista.
Kun olimme kauempana tornista, huomasin että nukke oikeastaan jotenkin "heräsi" ja huomasin että se ei ollut enää se, vain hän. Hän sanoi nimensä olevan Rochelle. Hänen oli vaikea puhua kun hengitti kuin olisi ollut monta tuhatta vuotta hengittämättä.
Rochelle kertoi olleensa joskus, kauan sitten Areksyn nukke. Jokaisen suosikki, hän oli näytellyt aidosti.
"Haluan tietää kaiken Violoasta ja Areksysta." sanoin hyvin varmana Rochellelle. Tiesin, että asia tulee selvittää.
Ensi osassa Violoan menneisyys
JEEEJEEEEJJEEE vihdoin tääkin on valmiina! Kesti muuten 2 iltaa 8)
.
Kuka on lempihahmonne tästä sarjasta?
Kenestäköhän sain inspiraation Violoan asuun (kiinnittäkää huomio asusteisiin ja hiuksiin myös) ?
Odotatteko seuraavaa osaa?
Kertokaa mielipiteitä ja muuta, kommentit ovat kivsuja ::3
