Muistakaa muuten kommentoida uusimpiin postauksiini, varsinkin jos haluatte Areksylle jatkoa. Edellisessä postauksessa ei ollut yhtään kommentteja mutta sitten onneksi edes yksi tuli. EDIT Kiitoksia toinenkin tuli!
.
Sanoin tuossa äsken, että Areksyn viimeisiä osia. Seuraava osa tulee olemaan joko viimeinen tai toisiksi viimeinen.
Mutta eiköhän aloiteta!
Osa 1
Osa 2
Osa 3
Rochelle siis kertoo Saralle jokaisen yksityiskohdan Violoan menneisyydestä;
Kukaan ei tiennyt oikeastaan, miksi Violoan iho oli palaneen ja harmaan näköinen syntyessään. Violoan syntyessään kauan sitten hänen ihonsa käärittiin tiukasti muumiomaisiin siteisiin suojattavaksi tätä ihoa. Violoan vanhemmat hylkäsivät hänet Violoan erilaisuuden vuoksi, eikä Violoa edes itsekkään muista keitä hänen vanhempansa oli. Koko hänen elämänsä ajan ihmiset tulivat Violoan luokse ihmettelemään tätä omituista ihoa, ja kerran joku oli niin kiinnostunut kääreiden sisällä olevasta ihosta että repi kääreen Violoan oikeasta jalasta ja kaikki näkivät mitä kääreiden sisällä oli. Jalassa ei ollut mitään palanutta ihoa, vain luurangon jalka. Violoan ihosta kiinnostuttiin vielä enemmän ja häntä alettiin kutsua " Demonin oikeaksi jalaksi" .
Päivien jälkeen Violoa sai tarpeekseen ihmisistä ympärillään ja yöllä hän kehitti mustan maalin, joka ei lähtisi pois enää koskaan. Hän maalasi kasvoihinsa erilaisia teoksia jotta tekisi itsestään kammottavan näköisen, jottei kukaan enää lähestyisi enää häntä.
Violoa tunsi katuvuutta. Hän oli pilannut kasvonsa epämääräisillä töherryksillä. Kaikki tunsivat Violoan eikä kukaan lähestyisi häntä edes, joten hän ei voisi saada edes ystäviä.
Violoa sai siis idean. Hän kiersi vanhoilla haudoilla ja keräsi niistä kehonosia. Kehonosat olivat kuitenkin joko mätääntyneitä vihreiksi, tai oudosti muuttuneet sinisiksi.
Violoa päätti siis koota kehonosista hänelle ikioman ystävän.
Mutta henkiinherättämiseen tarvitsee muutakin kuin sisäelimiä. Tarvitsee esimerkiksi sydämen.
Violoa houkutteli ihmisiä luokseen laulamalla vanhaa sirkusmusiikkia mitä hän joskus oli kuullut ja pitänyt siitä kovin. Hän murhasi ihmiset ja otti tarvittavat osat.
Hän sai ystävän valmiiksi. Violoa nimesi olennon Lilithiksi ja opetti sitä kävelemään. Lilith ei pystynyt puhua mutta Violoa oppi lukemaan Lilithin ajatukset.
Violoasta ja Lilithistä tuli läheisiä ystäviä.
Violoa ei kyllä itsekkään huomannut olleensa jumittunut 16 vuotiaaksi. Kukaan ei enää tuntenut enää Violoaa monien vuosien jälkeen.
Hän kerrankin uskaltautui tulla varjoista valoon ihmisten sekaan.
Violoa näki kauempana kuitenkin jotain toista. Hän näki kauniin neidon, jonka iho oli harmaata ja hänen selässään oli kiviset siivet. Hänellä oli kaunis vaaleanpunainen mekko päällään ja hiukset kauniilla kampauksella. Hän kuunteli naisia kivisen neidon ympärillä, ja Violoa ymmärsi neidon olevan herttuatattaren tytär. Kukaan ei välittänyt vaikka neidon iho oli harmaata ja erilaista kuin muilla.
Violoa ei itse tajunnut että tämä kaunis neito näki Violoan nurkan takaa.
Tyttö lähestyi Violoaa ja sanoi "hei", "nimeni on Rochelle. Mikä nimesi on? Vaikutat erikoiselta "
"Nimeni on Violoa.."
Rochelle ja Violoa keskustelivat yhdessä ja he tutustuivat paremmin toisiinsa. He sopivat seuraavana päivänä tapaavansa uudestaan.
Violoa katsoi Rochellen perään kun hän juoksi helmansa huumuten.
Rochelle halusi kunnioitta Violoaa, ja vei hänet omaan vaatehuoneeseensa. Siellä kamarineidot pukivat Violoan kauniisiin vaatteisiin ja muotoili hänen hiuksensakin. Violoa ei näyttänyt enää kärsineeltä orpotytöltä vaan kauniilta niinkuin Rochellekin.
Violoa palasi onnellisena ilosta kotiinsa iltamyöhään.
Lilith nousi arkusta ja Violoa tunsi kun Lilith ei pitänyt asiasta ollenkaan. Violoa luki Lilithin ajatukset: "Meille ei jää enää aikaa" Lilith ajatteli.
Yöllä, Violoa ei vain saanut unta. Jokin häiritsi häntä. Violoa halusi mennä arkun luo missä Lilith oli, sillä hänestä tuntui ettei kaikki ollut paikallaan.
Violoa yritti koota edes vähän Lilithiä, mutta turhaan, hän onnistui vain sohaisemaan silmäänsä Lilithin luurankokädellä ja Violoa ei pystynyt näkemään enää. Nyt hän pystyi itkemään vai yhdellä silmällä.
Hän jätti viittansa ja helmansa "kotiinsa". Viitan hän asetti Lilithin päälle peittääkseen sen ettei kukaan huomaisi mitään.
Taivaalla loisti vain kuu. Aukiolla oli hiljaista.
" Jos haluat tietää kuka rikkoi ystäväsi, sinun pitää tehdä 3 tehtävää " tuntematon äänikertoi hiljattain
"Mitkä ne ovat? Teen ne vaikka kuinka kauan se kestäisi." Violoa vastasi varmana, vaikkei tiennyt mihin ryhtyisi.
" Ensimmäisenä sinun tulee polttaa kaupunki. Tarvitset tilaa"
"Tarvitset myös paremmat vaatteet. Sinussa tulee olla tyyliä, eikä vain rääsyä mekkoa"
"Mihin kaikkeen tarvitsen tätä, vain polttaakseni kylän?" Violoa tokaisi
" En voi kertoa vielä toista tehtävääsi. Polta kaupunki"
"Ja silmäsi. Tein siitä sopimuksemme mukaisen. Näet sillä, mutta älä näytä sitä muille. "
Violoa ei tälläkään kertaa tajunnut Rochellen lähelläolosta. Rochelle ei saanut sinä yönä unta sillä sinä yönä kartanossa kolisteltiin kauheasti, joten hän tuli parvekkeelleen. Rochelle kuuli kaiken.
" Ei kai Violoa aio oikeasti.." Rochelle huokaisi kauhistuksesta. "Vain yhden puhukyvyttömän ja ymmärtämättömän ystävän vuoksi tappaisi koko kylän..?" Rochelle jatkoi. "E-en voi enää tehdä mitään.. " hän katsoi kun Violoa sytytti tulen ja ihmiset juoksivat hädissään ympäriinsä. Tuli ei yltänyt vielä parvelle.. Rochelle ei pystynyt enää liikahtamaan kun näki niiden ihmisten juoksemisen ja palamisen.
Ihmisten hätäilemenen aiheutti heidät ansaan tuleen.
"Tuli alkaa leviämään, Rochelle" Violoa sanoi iloisen mysteerisenä.
"Kannattaisiko vain tulla mukaani?", "Pakoon muita, voimme elää kahdestaan. Jättää kaikki taaksemme. Perustetaan sirkus. Voin toimia sirkustirehtöörinä, sinä vaikka.. Olet sen verran kaunis kuin nukke joten.. Voisit esiintyä nukkena. Mitä sanot? Vai haluatko jäädä muiden joukkoon vain yksi kuolleista..?" Violoa hymähti.
Rochelle vilkaisi Violoaa epävarmana.
"Katso heitä.." "miten pystyt?" Rochelle kysyi hiljaisena.
"Minä päätän mitä teen", "Haluatko nyt tulla.. Tuli nousee pian ylös, ja minäkin lähden.." Violoa hoputti.
"Hyvä on.. Tulen mukaasi." Rochelle huokaisi ja ja hän yritti hymyillä mutta hän sai aikaseksi vain säälittävän tekohymyn.
Violoa hymyili. "Seuraava tehtäväni on koota sirkus kasaan" hän kuiskasi itselleen.
Rochelle ja Violoa tekivät sirkuksen palaneeseen kaupunkiin.
.
.
.
Rochellekin jumittui aikaansa samanlailla kuin Violoakin.
Kun Violoa oli koonnut sirkuksen ja hankkinut esiintyjät, hän keksi keinoja saada sirkuksestaan täydellisemmän.
Violoa teki samanlaista nauhaa kuin hänen kipsinsä, joka oli todella kestävää. Hän onnistui myös tekemään nauhat jotka olivat läpinäkyviä, eivätkä kukaann edes tajuaisi Violoan ohjaavan henkilöä. Hän kerran halusi kokeilla Rochellella niitä eikä Rochelle pitänyt siitä ollenkaan.
"Voin taiteilla ilman ohjaustasi" hän sanoi aina Violoalle. Violoa ei enää halunnut Rochellen esiintyvän, sillä Rochelle erottui esityksellään koska joskus kaikki tekevät virheitä, muttei jos heitä ohjataan. Lopulta Violoa vei Rochellen torniin lukittavaksi, sillä hän ei halunnut esitykseensä epätäydellisyyttä.
" kolmas tehtäväsi on etsiä henkilö, joka tietää kuka rikkoi Lilithin. Kun tiedät kuka henkilö on, kutsu hänet sirkukselle. Saat voimaa pelottamalla henkilöä. Ole kekseliäs ja käytä jokainen siirtosi."
:O Tässä sitten kesti varmaan 3 h saada aikaiseksi.. Varmaan pisin tarina ikinä..
Toivon tälle kommentteja ja tuotaa.. Jos en tee 23.12 postausta niin hyvää joulua ^^
